Koronarokote

Rokotetilanne:

Rokotteiden vähäisen määrän vuoksi sekä THL:n uuden linjauksen myötä Pirte siirtää ensimmäisen rokoteannoksen saaneille jo varatut tehosterokotusajat eteenpäin niin, että rokoteannosten väliksi tulee 12 viikkoa sekä joutuu toistaiseksi keskeyttämään uusien koronarokotusten antamisen. Lue lisää täältä!

Pirten rooli koronarokottamisessa 

 

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri koordinoi rokotuksia ja rokotteiden jakamista. Kunnat vastaavat rokotusten järjestämisestä omalla alueellaan. Rokottamisjärjestyksessä seurataan Valtioneuvoston asettamaa Suomen koronarokotestrategiaa, johon voit tutustua täältä (THL.fi).

Rokotuksia annetaan ko. järjestyksessä sitä mukaa kun myyntiluvan saaneita rokotteita saadaan Suomeen. Rokotusten käytännön järjestelyissä ja toteuttamisessa on kuitenkin valtavan suuri työ, ja siksi tarvittaessa siinä käytetään apuna myös muita tahoja, kuten työterveyshuoltoja.  

Pirte työterveyshuollon rooli koronarokottamisessa on rokottaa työnsä puolesta riskiryhmässä olevia asiakkaitaan (mm. omistaja-asiakkaidemme Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja Tampereen kaupungin sote-alan työntekijöitä) alueelle saatujen ja ko. ryhmälle osoitettujen rokotteiden puitteissa.

Kunnat vastaavat ikänsä ja perussairautensa puolesta riskiryhmässä olevien rokotuksista. Pirten mahdollinen rooli muun väestön rokottamisessa selviää myöhemmin. 

Jokainen suomalainen tulee varmasti saamaan tiedon omasta rokotevuorostaan – ei ole siis syytä huolehtia, että oma vuoro voisi mennä ohi! Sote-alalla tieto rokotusvuorosta tulee kuntien kautta suoraan toimijoille eli työnantajille ja työnantajan kautta taas työntekijälle. Yksityishenkilöllä paras tietolähde on oman kotikunnan verkkosivut ja paikalliset julkaisut. Jos sinulle ei tule esimerkiksi sanomalehtia etkä käytä nettiä, pyydäthän apua läheisiltäsi tiedon saamiseksi. 

Usein kysyttyjä kysymyksiä koronarokotteesta

Onko koronarokotteen ottaminen vapaaehtoista?

Koronarokotus on kaikille – myös terveydenhuollon henkilöstölle – vapaaehtoinen.

Saako työnantajani tietää, oletko ottanut koronarokotteen?

Työnantaja ei saa tietoonsa, kuka rokotteen on ottanut.

Miksi joissakin terveydenhuollon yksiköissä on pakko ottaa kausi-influenssarokotus mutta ei koronarokotusta?

Kausi-influenssarokotuksiin sovelletaan tartuntatautilain 48§:ää, jonka mukaa työnantaja ei saa käyttää terveydenhuollon yksiköissä sellaista työntekijää, jolla ei ole suojaa kausi-influenssaa vastaan. Koronarokotuksissa ei sovelleta tartuntatautilain 48§:ää. 

Maksaako koronarokote?

Itse rokote on kaikille maksuton. Pirten hoitaessa rokottamisen laskutetaan työnantajalta rokotusvastaanotto.  

Koska saan rokotteen?

Tarkempaan rokotusjärjestykseen voit tutustua täältä (THL). Kuntakohtaiset rokotussuunnitelmat alustavine aikatauluineen löydät kotikuntasi verkkosivuilta, esimerkiksi Tampereen osalta täältä (Tampereen kaupunki).  Jokainen suomalainen tulee varmasti saamaan tiedon omasta rokotevuorostaan – ei ole siis syytä huolehtia, että oma vuoro voisi mennä ohi!  

Sote-alalla tieto rokotusvuorosta tulee kuntien kautta suoraan toimijoille eli työnantajille ja työnantajan kautta taas työntekijälle.  

En kuulu työni puolesta ensimmäisten rokotettavien joukkoon. Kuulun kuitenkin perussairauteni vuoksi riskiryhmään. Saanko rokotteen työterveydestä?

Tällä hetkellä Pirte työterveytenä rokottaa vain työnsä puolesta riskiryhmässä olevia.

Perussairauden vuoksi riskiryhmään kuuluvat rokotetaan oman asuinpaikkakunnan kautta. Kannattaa siis seurata alueellista viestintää. Kunnat ja yksityiset toimijat ilmoittavat käytännöistä omissa viestintäkanavissaan, kuten nettisivuilla ja paikallislehdissä.

Voiko koronarokotteen ottaa, jos on raskaana, imettää tai suunnittelee raskautta?

Raskaana oleville rokotetta suositellaan tutkimustiedon vähäisyyden vuoksi toistaiseksi vain yksilöllisen harkinnan mukaan: hoitava lääkäri voi harkintansa perusteella suositella mRNA-rokotteen ottamista raskaana olevalle siinä tapauksessa, että henkilö haluaa rokotteen ja kuuluu perussairautensa takia koronaviruksen riskiryhmään tai hänellä on merkittävä riski altistua virukselle esimerkiksi työssään.   

Imetys tai raskauden suunnittelu ei ole este rokotteen ottamiselle. Lue lisää täältä (THL). 

Miten muut rokotteet vaikuttavat koronarokotteen ottamiseen?

Muiden rokotteiden ja koronarokotteen ottamisen välissä tulee olla 14 vuorokautta, muutoin ei mitenkään. 

Voinko saada todistuksen, että olen ottanut koronarokotteen?

EU ja maailman terveysjärjestö WHO valmistelevat parhaillaan sähköistä järjestelmää, jolla yksilö voi todistaa ottaneensa koronarokotteen. Mikäli todistuksen koronarokotteesta tarvitsee ehdottomasti ennen järjestelmän valmistumista, voidaan se merkitä Maailman terveysjärjestö WHO:n kansainväliseen rokotustodistukseen eli niin sanottuun keltaiseen korttiin. 

Pitääkö koronarokotteen saaneen edelleen huolehtia turvaväleistä ja pitää maskia?

Rokotuksen jälkeen on edelleen tärkeää pitää turvaväliä, huolehtia käsi- ja yskimishygieniasta, käyttää maskia, kun etäisyyden pitäminen ei ole mahdollista, hakeutua oireiden ilmaantuessa testiin sekä noudattaa myös muita ohjeita koronaviruksen torjumiseksi. 

Näin on toimittava sen vuoksi, että vielä ei ole riittävästi tietoa siitä, kuinka hyvin rokote estää tartuttamista. Ohjeistuksia muutetaan tiedon karttuessa, mutta toistaiseksi toimintasuositukset ovat varovaisuusperiaatteen mukaisesti samat sekä rokotteen saaneille että heille, joilla ei vielä ole rokotuksen antamaa suojaa. Lue lisää täältä (THL).

Mitä haittavaikutuksia koronarokotteella on?

Kaikilla rokotteilla voi olla haittavaikutuksia. Tavanomaisimmin rokotuksen jälkeen ilmenee paikallisia oireita pistoskohdassa, kuten kipua, punoitusta, kuumotusta ja turvotusta. Hyvin tavallisia ovat myös ohimenevät yleisoireet, kuten kuumereaktiot, lihassärky, päänsärky, väsymys, ärtyneisyys, huonovointisuus ja vilunväristykset.  

Odotettavissa olevat oireet, kuten paikallisreaktiot, ovat tavallisempia toisen rokoteannoksen jälkeen.  

Voit lukea koronarokotteen mahdollisista haittavaikutuksista ja muista turvallisuusasioista lisää täältä (THL). 

Miten saan ajan toiseen rokotukseen?

Perusrokotussarjaan kuuluu 2 rokotusta. Aika toiseen rokotukseen varataan suoraan ensimmäisen rokotteen antamisen yhteydessä vastaanotolla. 

HUOM (5.2.2021): Rokotteiden vähäisen määrän vuoksi sekä uuden linjauksen myötä Pirte siirtää ensimmäisen rokoteannoksen saaneille jo varatut tehosterokotusajat eteenpäin niin, että rokoteannosten väliksi tulee 12 viikkoa. Jo varatut ajat perutaan ja rokotettavan tulee itse varata uusi tehosterokoteaika verkkoajanvarauksemme kautta 12 viikon päähän ensimmäisen rokotteen saamisesta. Käytä työnantajaltasi aiemmin saatua rokotuskoodia.  Ensimmäisen koronarokotusajankohdan voi tarkistaa omakanta.fi -palvelusta.

Koska koronarokotteen suojateho alkaa?

Koronavirusrokote tarjoaa suojaa koronavirustautia ja erityisesti sen vakavia muotoja vastaan. Vielä ei tiedetä varmasti, kuinka hyvin koronarokotteet estävät viruksen tarttumista ihmisestä toiseen.   

Elimistön puolustusjärjestelmä aktivoituu heti rokotuksen jälkeen. Koronarokotteita annetaan kaksi annosta. Rokotteiden suojateho on ollut noin 50 prosenttia juuri ennen toisen annoksen antamista eli 3-4 viikon kuluttua ensimmäisen annoksen antamisesta.  

Toinen annos siis tarvitaan, jotta suojateho on mahdollisimman vahva ja pitkäkestoinen. 

Voit lukea lisää rokotteiden antamasta tehosta koronavirusta vastaan täältä (THL). 

Mitä rokotteita Suomessa käytetään?

Koronarokotukset on aloitettu EU:n alueella ja myös Suomessa BioNTechin ja Pfizerin kehittämällä mRNA-koronarokotteella BNT162b2, jonka kauppanimi on Comirnaty. Rokote sai myyntiluvan Euroopan komissiolta 21.12.2020. Toinen, Modernan kehittämä mRNA-rokote sai myyntiluvan 6.1.2021. Voit lukea rokotteista lisää täältä (THL). 

Voiko koronarokotteesta saada koronan?

Suomessa tällä hetkellä käytössä olevat mRNA-rokotteet tuotetaan täysin synteettisesti eikä niissä käytetä eläviä viruksia. Voit lukea lisää rokotteen kehittämisestä ja turvallisuusasioista täältä (THL).  

Miten toimin, jos rokotuksen jälkeen ilmenee oireita?

Tavanomaisimmin rokotuksen jälkeen ilmenee paikallisia oireita pistoskohdassa, kuten kipua, punoitusta, kuumotusta ja turvotusta. Hyvin tavallisia ovat myös ohimenevät yleisoireet, kuten kuumereaktiot, lihassärky, päänsärky, väsymys, ärtyneisyys, huonovointisuus ja vilunväristykset. Näitä voi hoitaa esimerkiksi lepäämällä ja käsikauppalääkkeillä, mutta mikäli oireet jatkuvat yli kolme vuorokautta, hakeudu testiin. 

Infektio-oireet, esimerkiksi yskä, nuha ja kurkkukipu sen sijaan eivät kuulu rokotuksen jälkeisiin tavanomaisiin oireisiin ja näissä oireissa tulee hakeutua välittömästi koronatestiin myös rokotuksen saamisen jälkeen. 

Olen sairastanut koronan. Saanko rokotteen?

Kyllä, kaikki halukkaat saavat Suomessa rokotteen. Nykytiedon mukaan sairastettu koronavirustauti antaa ainakin kuuden kuukauden kestoisen suojan valtaosalle sairastuneista. Sen vuoksi rokotuksella ei silloin ole kova kiire. 

Ajankohtaista koronaviruksesta:

Koronanäytteenotto 1 takaisin alkuperäiselle paikalleen

Kiinteistön putkiremontin takia Koronanäytteenottopiste 1 sijaitsi väliaikaisesti ko. pisteen väistötilassa, mutta siirtyy takaisin alkuperäiselle paikalleen tiistaina 2.3.2021. Päivitämme saapumisohjeet verkkosivuillemme perjantain 26.2. aikana.

Hyvä yhteishenki tekee Pirten koronatiimin

Pirte Taysin koronatiimi tekee herkeämättä työtä Pirkanmaan alueen koronatestien ja koronarokotusten mahdollistamiseksi. Koronatiimin esimiehen, johtava sairaanhoitaja Mari Pulkkisen mukaan hyvä yhteishenki on ratkaiseva osa tiimin toimintaa.

THL:n avoin yleisötilaisuus koronavirusrokotuksista to 11.2. klo 17.30

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL järjestää kansalaisille tarkoitetun avoimen yleisötilaisuuden koronavirusrokotuksista torstaina 11.2. kello 17.30-18.30. Verkossa järjestettävässä tilaisuudessa THL:n asiantuntijat ylilääkäri Hanna Nohynek, ylilääkäri Tuija Leino...

Virheellisiä muistutustekstiviestejä koronarokotteen tehosterokoteajoille

Huom! Koronarokotteiden tehosterokotusaikojen peruutuksista huolimatta Pirten järjestelmä on valitettavasti vielä sunnuntain 7.2. ja maanantain 8.2. aikana lähettänyt osalle asiakkaista peruutetuksi ilmoitetusta tehosterokoteajoista virheellisen muistutustekstiviestin ko. vastaanotolle saapumisesta. Tämä muistutusviesti on siis turha ja sen voi jättää huomiotta. Pahoittelemme viestin aiheuttamaa hämmennystä!

Toimitusjohtaja Tiina Surakan katsaus alkuvuoteen 2021

Pirkanmaan ensimmäinen koronarokote annettiin Pirtessä. Rokotustyö on nyt käynnissä ja hyvässä vauhdissa, mutta tulee kuitenkin näkymään väistämättä perustyömme eli työterveyshuollon ydinpalveluissa pieninä viiveinä varsinkin nyt alkuvuodesta. Lue toimitusjohtajamme Tiina Surakan ajatuksia tästä artikkelista.