Varhaiskuntoutus
Pirten varhaiskuntoutus on ennaltaehkäisevää kuntoutusta työkyvyn ja yleisen jaksamisen tueksi.
Kokonaiskestoltaan useamman kuukauden pituinen Pirten varhaiskuntoutus terveydenhuollon huippuammattilaisten moniammatillisessa ohjauksessa saa tutkitusti* aikaan pysyviä muutoksia elämäntapoihin ja pitkäaikaisia vaikutuksia työkykyyn.
Vanhoista kuntoutusmalleista poiketen Pirten varhaiskuntoutukseen osallituakseen työntekijän ei tarvitse matkustaa kuntoutuslaitokseen pitkäksi jaksoksi kerrallaan, vaan kuntoutus on helppoa intergroida osaksi omaa arkea: lähikerrat järjestetään lähellä kotia, yhden päivän kerrallaan kahden viikon välein. Kahdeksan kuntoutuspäivän jälkeen seuraa viiden kuukauden omatoimijakso, jonka päätteeksi kokoonnutaan vielä kerran, mitataan tulokset ja jaetaan kokemuksia.
Mukaan pääsee matalalla kynnyksellä: riittää, että työntekijä itse tai hänen esimiehensä havahtuu vaikkapa unihäiriöihin tai henkiseen väsymiseen.
Kiinnostuitko?
Ota rohkeasti yhteyttä ja kysy lisää:
Sari Uitus
Vastaava työfysioterapeutti
+358 500 510 967
varhaiskuntoutus@pirte.fi
Perustiedot:
- kahdeksan lähikuntoutuspäivää 2-3 viikon välein tai mukautetussa rytmissä
- 12 osallistujaa / kurssi
- kurssisisältöä voidaan räätälöitä ryhmän tarpeiden pohjalta osallistujien tarpeita vastaavaksi
- helppo organisoida työviikkojen lomaan ilman matka-, yöpymis- yms. järjestelyitä
- ennen kuntoutusta lääkärin kattava alkutarkastus ja fysioterapeutin kattavat kuntotestaukset, joiden tulokset analysoidaan yhdessä
- fysioterapeutin seurantatarkastus ja ryhmätapaaminen noin 4-6 kuukauden kuluttua kuntoutuksen päättymisestä
Kenelle:
- varhaiskuntoutuksen tavoite on tuoda lisää elämänhallinnan työkaluja, iloa ja energiaa ennaltaehkäisevästi – oma tai esimiehen aavistus esimerkiksi väsymisestä riittää
- ryhmiä on erilaisia:
- yleiset ryhmät, joiden osallistujat voivat olla useista eri yrityksistä
- yrityskohtaiset ryhmät, joissa useampi osallistuja samasta organisaatiosta
- esimiesryhmät joko seka- tai yrityskohtaisina ryhminä
- Pirten varhaiskuntoutusten sisältö räätälöidään aina ryhmäkohtaisesti osallistujien tai työnantajan tarpeiden ja toiveiden mukaan
Miksi?
Työntekijä on yrityksen tärkein voimavara, jonka hyvinvoinnista huolehtimiseen kannattaa panostaa. Menestyneen, houkuttelevan ja energiaa henkivän yrityksen takana on aina motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö, joka on sitoutunut työnantajaan, haluaa antaa oman parhaan panoksensa yrityksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja toimii työntekijälähettiläänä parhaan mahdollisen yrityskuvan puolesta.
Lisäksi yritykselle on aina taloudellisesti kannattavampaa panostaa ennaltaehkäisyyn kuin asioiden korjaamiseen. Tämä pätee myös henkilöstön hyvinvointiin. Ennaltaehkäisevällä toiminnalla ja varhaisella tukemisella vähennetään sairauspoissaolo-, tapaturma- ja työkyvyttömyyskustannuksia, parannetaan työnantajamielikuvaa ja luodaan vakaa luottamussuhde työnantajan ja työntekijöiden välillä.
Kurssin osallistuja saa kulkea omaa yksilöllistä kuntoutupolkuaan, jonka varrella Pirten terveydenhuollon ammattilaiset, muut kurssilaiset ja työnantaja ovat tukena ja apuna. Jokainen osallistuja asettaa itse omat henkilökohtaiset tavoitteensa, joita lähdetään yhdessä tavoittelemaan. Osallistuja saa konkreettisia työkaluja, joiden avulla voi itse jatkossa vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa ja terveyteensä. Pirten varhaiskuntoutus tuo uutta voimaa, iloa ja energiaa arkeen ja lisää työtyytyväisyyttä, -motivaatiota ja -ilmapiiriä ja
edistää osaamista, työn imua ja sitoutumista.
Esimerkkejä kurssisisällöistä:
- palautuminen
- työhyvinvointi
- stressinhallinta
- jaksaminen
- uni
- kognitiivinen ergonomia
- työn imun tukeminen
- motivaatio
- tavoitteet
- tietoa vaihtoehdoista työkyvyn muuttuessa
- työurasuunnittelu
Esimerkkejä kokeiltavista liikuntalajeista
- kahvakuula
- jooga
- sykeharjoittelu
- kuntosali
- soutuspinning
- sulkapallo
- pilates
- sauvakävely
- chi ball
- voimaharjoittelu
*Pirten varhaiskuntoutus on tutkitusti vaikuttava:
- Tampereen Yliopiston tiedote 8.2.2019
- Birgitta Ojalan väitöskirja aiheesta
- tarkastettu 22.2.2019
- Tiedote aiheesta STT:llä 22.2.2019
- Aamulehden juttu aiheesta 22.3.2019