Rokotuksista sovitaan työnantajayritysten kanssa ennalta, jonka jälkeen työnantaja informoi omaa henkilöstöään. Voit kysyä asiaa siis omalta työnantajaltasi.

Varmista työnantajaltasi, että kolmas koronarokotus työterveyshuollon kautta on käytettävissäsi. 

Lue lisää: Oma koronarokotus – miten, miksi ja milloin? (THL)

Mikäli kolmansista rokoteannoksista ei ole sovittu työterveyshuollon kanssa, tutustu oman kotikuntasi verkkosivuihin ja paikallisiin julkaisuihin, joissa julkaistaan ajankohtaista tietoa koronarokotuksista.

Pirte rokottaa ensimmäisiä, toisia ja kolmansia koronarokotteita, pääosin tammi-helmikuussa 2022 kolmansia koronarokotuksia.

Koronarokotus on vapaaehtoinen, mutta sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöitä koskettaa tartuntatautilain väliaikainen muutos, joka on voimassa 28.12.2021-31.12.2022. Siirtymäaikaa on 30 vrk. Väliaikainen muutos koskee sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköitä, joissa hoidetaan lääketieteellisesti arvioituna tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita asiakkaita tai potilaita. Rokotussuojaa tarvitaan etenkin, kun työskennellään potilaan tai asiakkaan välittömässä läheisyydessä. Rokotustarve arvioidaan paikallisesti.

THL suosittelee koronavirusrokotteen ottamista kaikille raskaana oleville. Raskaus lisää riskiä sairastua vakavaan koronavirusinfektioon. Rokotteen voi ottaa missä tahansa raskauden vaiheessa.

Imettäminen on rokottamisen jälkeen turvallista.

Lue lisää täältä (THL).

Koronarokotteen voi ottaa samaan aikaan tai millä tahansa aikavälillä muiden rokotteiden kanssa.

Näin on toimittava sen vuoksi, että vielä ei ole riittävästi tietoa siitä, kuinka hyvin rokote estää tartuttamista. Ohjeistuksia muutetaan tiedon karttuessa, mutta toistaiseksi toimintasuositukset ovat varovaisuusperiaatteen mukaisesti samat sekä rokotteen saaneille että heille, joilla ei vielä ole rokotuksen antamaa suojaa. Lue lisää täältä (THL).

Odotettavissa olevat oireet, kuten paikallisreaktiot, ovat tavallisempia toisen rokoteannoksen jälkeen.

Voit lukea koronarokotteen mahdollisista haittavaikutuksista ja muista turvallisuusasioista lisää täältä (THL).

Elimistön puolustusjärjestelmä aktivoituu heti rokotuksen jälkeen.

Suojatehon kehittyminen ensimmäisen annoksen jälkeen kestää mRNA-rokotteilla vajaat kaksi viikkoa, ja adenovirusvektorirokotteilla noin kolme viikkoa.

Toisen ja kolmannen annoksen jälkeen suoja tehostuu nopeammin, noin viikossa.

Mahdollisimman hyvän ja pitkäkestoisen suojan saamiseksi on tärkeää ottaa täysi koronarokotussarja.

Voit lukea lisää rokotteiden antamasta tehosta koronavirusta vastaan täältä (THL).

Infektio-oireet, esimerkiksi yskä, nuha ja kurkkukipu sen sijaan eivät kuulu rokotuksen jälkeisiin tavanomaisiin oireisiin ja näissä oireissa tulee hakeutua välittömästi koronatestiin myös rokotuksen saamisen jälkeen.

Aiemmin sairastettu koronavirustauti ei estä rokotuksen antamista. Sairastettu tauti suojaa valtaosaa ainakin 6–12 kuukauden ajan, mahdollisesti pidempäänkin. Mitä vakavampi sairastettu tauti oli, sitä pidempään suoja keskimäärin kestää. Taudin sairastaneelle suositellaan ensimmäistä koronarokoteannosta, kun sairastetusta taudista on kulunut 6 kuukautta. Voimakkaasti immuunipuutteiselle rokote voidaan antaa jo 1–3 kuukauden kuluttua sairastetusta taudista.

THL suosittelee, että PCR-testillä vahvistetun koronataudin sairastaneille ja yhden rokoteannoksen saaneille tarjotaan tehosteena toista rokoteannosta seuraavasti:

• suositellaan 60 vuotta täyttäneille ja riskiryhmiin kuuluville, kun 3–4 kuukautta ensimmäisestä rokoteannoksesta tai sairastetusta taudista on kulunut sen mukaan kumpi on ollut viimeisin.
• voidaan tarjota kaikille 18 vuotta täyttäneille, kun 4–6 kuukautta ensimmäisestä annoksesta tai sairastetusta taudista on kulunut sen mukaan kumpi on ollut viimeisin.