Työterveysyhteistyö on Pirtessä sydämen asia
Työterveyshuollon ABC, osa 1: Työterveysyhteistyö
Suunnitelmallinen ja tavoitteellinen työterveyshuollon yhteistyö on aina kattavasti osallistavaa. Ytimessä on asiakasorganisaation ja työterveyshuollon luottamukseen perustuva kumppanuussuhde.
Asiakasorganisaatiosta ääneen täytyy päästä paitsi työnantaja, myös työntekijät ja heidän valitsemansa edustajat – esimerkiksi luottamushenkilöt. Työterveyshuollon puolelta kaiken perustana toimii työterveyshuollon ydintiimi: työterveyshoitaja, työterveyslääkäri, työfysioterapeutti ja työterveyspsykologi. Lisäksi mukana ovat asiakkuustiimin edustaja sekä muut työterveyshuollon asiantuntijat tarpeen ja tehdyn sopimuksen mukaan.
Ennen kuin varsinainen työterveyshuollon yhteistyö alkaa, pyytää organisaatio Pirteltä tarjouksen työterveyshuollon palveluista. Tarjouspyynnön organisaatio voi jättää Pirten verkkosivujen kautta määritellen jo tässä vaiheessa alustavia toiveitaan ja kertoen organisaation perustiedot, kuten työntekijämäärän, toimialueen sekä sen, onko sillä mielessään vain lakisääteisten palveluiden hankinta, vai halutaanko sopimukseen sisällyttää alusta alkaen sairaanhoitoa tai muita täydentäviä palveluita. Asiakkuustiimi ottaa tarjouksen pyytäneeseen organisaatioon tarvittaessa yhteyttä laatii organisaation toiveiden ja tarpeiden perusteella tarjouksen.
Mikäli organisaatio hyväksyy tarjouksen, solmitaan työterveyshuollon sopimus, ja työterveyshuolloin yhteistyö voi alkaa. Pirten työterveyshoitaja, työterveysyhteistyön koordinoija Sanna Iivonen kertoo, miten yhteistyö käynnistyy:
– Kuten yllä on jo kerrottu, yrityksen tarpeita ja toiveita kuunnellaan tarkasti jo tarjous- ja sopimusvaiheessa. Yhteistyötä lähdetään rakentamaan sen pohjalta. Kun sopimus on tehty, on vuorossa ensimmäinen työterveyshuollon lakisääteisistä ydintehtävistä: työpaikan perusselvitys. Työpaikkaselvityksen tavoitteena on arvioida työstä, työympäristöstä ja työyhteisöstä aiheutuvia terveysvaaroja ja haittoja, kuormitustekijöitä sekä voimavaroja ja selvittää niiden terveydellinen merkitys ja vaikutus työkykyyn.
Työpaikkaselvitys voidaan toteuttaa joko työntekoympäristössä paikan päällä havainnoiden, haastatellen, sähköisiä kyselyitä hyödyntäen, videopalaverin kautta tai näitä keinoja tarpeen mukaan yhdistellen. Esimerkiksi rakennustyömaalla tai kemikaliossa on hyvin erilainen työympäristö riskeineen kuin toimistotilassa.
Seuraavaksi yritykselle tehdään toimintasuunnitelma. Työterveyshuolto tekee toimintasuunnitelman yhteistyössä yrityksen kanssa ja suunnitelma antaa raamit toiminnalle ja yhteistyölle. Toimintasuunnitelmaa päivitetään säännöllisesti. Päivityksen yhteydessä tarkastellaan yhdessä asetettuja tavoitteita ja miten ne on saavutettu.
Sanna Iivonen korostaa, että yrityksen ja työterveyshuollon tapaamiset ovat tärkeitä.
– Usein käsiteltäviä asioita voi olla niin paljon, että tapaamisia on hyvä rytmittää pitkin vuotta. Näin saadaan toimintaan syvyyttä, säännöllisyyttä ja jatkuvuutta. Yhteistyötä yritysten kanssa parantaa myös se, että työterveyshuollon moniammatillinen tiimi tekee työterveyshuollon sisällä jatkuvaa yhteistyötä keskenään. Näin yrityksellä on käytettävissään kaikki työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden osaaminen.
Työterveyshoitaja, työterveysyhteistyön koordinoija Sanna Iivonen (toinen oikealta) ja työfysioterapeutti Sari-Leena Erkkilä (oikealla) pitämässä tapaamista asiakasyrityksen kanssa.
Hyvä työterveysyhteistyö tukee työkykyjohtamista
Työterveyshoitaja on perinteisesti nähty terveystarkastusten tekijänä, rokottajana ja pitämässä sairausvastaanottoa. Työterveyshoitajan työkenttä on kuitenkin hyvin laaja.
– Yrityksen vastuutyöterveyshoitajan tehtävänä on sanoittaa sitä, miten työterveyshuolto voi vastata niihin tarpeisiin, joita esimerkiksi työpaikkaselvityksessä tai toimintasuunnitelmapalaverissa on noussut esiin, Sanna Iivonen kertoo.
Työterveyshuollon on tärkeää tutustua yrityksen esihenkilöihin ja vastaavasti esihenkilöiden työterveyshuollon vastuutiimiin, jolloin luottamus syntyy puolin ja toisin.
Iivonen korostaa avoimen ilmapiirin keskustelukulttuuria:
– Esihenkilöiden tekemää työtä ei hyväkään työterveyshuolto voi korvata. Riittävän matala keskustelukynnys onkin tarpeellista työyhteisössä. Se, että asioista ei puhuta, usein vain pahentaa tilannetta ja tuo epävarmuutta työpaikalle.
Työterveyshuolto voi auttaa esihenkilöitä työkykyjohtamisessa ja keskustelemaan vaikeistakin aiheista työntekijöiden kanssa. Onnistuneen työkykyjohtamisen avulla voidaan pidentää työuria, ylläpitää työkykyä ja vähentää sairauspoissaoloja.
Yrityksen työkykyjohtamista voidaan tukea parhaiten keskustelemalla esihenkilöiden kanssa yhteisistä toimintatavoista.
– Sairauspoissaolojen seuranta on tärkeää, mutta silloin ollaan yleensä jo vähän myöhässä. Varhaiset yhteydenotot työpaikalta johtavat usein parempaan lopputulokseen ja työntekijän työkyvyn suunta voidaan saada vielä muuttumaan, kun työterveyshuollon tukitoimet osataan kohdentaa oikea-aikaisesti, Sanna Iivonen muistuttaa.
Työterveyshuolto voi osallistua työpaikalla esimerkiksi erilaisiin esihenkilöfoorumeihin tai järjestää esihenkilöklinikkatoimintaa yhdessä sovituista aiheista. Tämä on oiva tapa tutustua lisää ja keskustella tärkeistä esihenkilötyön teemoista.
Pirten kaiken toiminnan ytimessä on kumppanuus: asiakasyrityksen täytyy pystyä luottamaan työterveyshuoltoon ja siihen, että oman vastuutyöterveyshoitajan saa tarvittaessa helposti kiinni. Yhteistyössä asioiden selvittely onnistuu parhaiten. Usein esihenkilöä helpottaa jo se, että on päässyt jakamaan huolensa.
Onnistunut työterveysyhteistyö tukee työntekijän työkykyä
Sanna Iivosen mukaan työterveysyhteistyössä tärkeintä ovat tavalliset arjen kohtaamiset.
– Pienikin asia voi olla merkityksellinen. Esimerkiksi, kun esihenkilö sanoo puhelimessa, ”soitatpa hyvään aikaan” ja puhelun lopussa kuuluu sana ”kiitos”, tietää tekevänsä työtä, jolla on merkitystä.
Työterveysneuvottelut ovat yksilön työkykyä tukevaa työterveysyhteistyötä. Neuvottelussa on paikalla työntekijä, esihenkilö ja työterveyshuolto. Työterveyshuolto saa tietoa siitä, miten työpaikalla menee ja mitkä ovat työnantajan mahdollisuudet tukea työntekijän työkykyä. Vastaavasti esihenkilö saa työterveyshuollon ammattilaiselta apua siihen, miten työpaikka voi tukea työntekijän työkykyä.
Kuva: Yhteydenpito asiakkaaseen voi tapahtua myös puhelimitse tai sähköisesti.
– Joskus tilanne voi olla hyvinkin haastava, eikä tilanteeseen saada heti selkeää ratkaisua. Eteenpäin on kuitenkin päästy, kun kaikki osapuolet tietävät missä mennään. Usein työntekijää voi auttaa jo se, että neuvottelussa olevat henkilöt ovat kiinnostuneita hänen työkyvystään ja he ovat valmiita auttamaan. Silloin työntekijän oma motivaatio työkyvyn edistämiseen voi vielä kohentua ja joskus se voi olla jopa se ratkaisevin asia, Sanna Iivonen tietää kertoa.
Hyvä työkyky ei ole itsestäänselvyys ja sen vuoksi hyvää työterveysyhteistyötä kannattaa aina tavoitella!
Tulevan vuoden aikana esittelemme Työterveyshuollon ABC -blogisarjassamme tarkemmin työterveyshuollon ydintehtäviä. Mitkä ovat työterveyshuollon ydintiimin roolit? Mikä merkitys on työpaikkaselvityksellä, toimintasuunnitelmalla, työpaikkaneuvottelulla ja terveystarkastuksella? Mitä tarkoittaa työkykyprosessi?
Lämpimästi tervetuloa mukaan!