Sosiaalialan asiantuntija Katri Pihlaja
Sosiaalialan asiantuntija Katri Pihlaja inspiroituu antoisista kohtaamisista
Pirten työterveyshuollon moniammatilliset tiimit ovat saaneet vahvistusta sosiaalialan asiantuntija Katri Pihlajasta.
”Olen sote- ja koulutusalan ammattilainen ja olen työskennellyt sairaalassa, avopuolella, yrittäjänä sekä kouluttajana. Mielenterveyshoitajasta sosiaalityöntekijäksi, siitä tulevien hoitajien ja ohjaajien opettajaksi ja vielä opoksi ja sote-palveluiden kehittäjäksi kiteyttää ammatillista polkuani hyvin”, tuore pirteläinen tiivistää.
Sosiaalialalle Katri päätyi, koska maailmanparannus sekä yhteiskunnalliset ihmisarvoon ja tasa-arvoon liittyvät teemat ovat lähellä sydäntä:
”Ajattelin, että työ mielenterveys- ja sosiaalityön parissa olisi mielekästä ja koen tehneeni oikean valinnan. Olen valmis tekemään työtä, jotta kanssaihmiset voisivat hyvin.”
Omassa työssään Katria inspiroi monipuoliset työtehtävät, antoisat kohtaamiset ja yritykset sekä onnistumiset luoda yhteistyössä kestävää työterveyttä.
Sosiaalialan asiantuntijan ensikäynnille ohjaudutaan Pirten ammattilaisen kautta. Syynä voi olla esimerkiksi elämänhallinnan pulmatilanteet ja sairastumiset, joihin liittyy pitkiä sairauslomia. Katrin vastaanotolle voi hakeutua myös, jos kyseessä on etuuskysymykset, työyhteisön ristiriitatilanteet, kuntoutussuunnittelu tai palveluohjauksen tarve. Tarkista työnantajaltasi tai työterveyshoitajaltasi, kuuluuko sosiaalialan asiantuntijan palvelut työterveyshuoltosopimuksenne piiriin.

YTM, sosiaalialan asiantuntija, sosiaali- ja terveysalan opettaja, mielenterveyshoitaja ja opinto-ohjaaja. Erikoisalaa psykososiaaliset palvelut, sosiaalityö, väkivaltatyö ja peliriippuvuudet.
Apua esimerkiksi sosiaaliturva-asioihin ja työkykyongelmiin
Sosiaalialan asiantuntija tarjoaa apua muun muassa voimavaraistumiseen, sosiaaliturva-asioihin sekä tilanteisiin, jossa työkykyongelmat ovat pinnalla. Näin Katri kertoo itse vastaanotolle hakeutumisen syistä ja palveluistaan:
”Ihminen koostuu fyysisen ja psyykkisen osa-alueen lisäksi myös sosiaalisesta osa-alueesta, ja näiden kaikkien kohdalla työterveyshuoltoon hakeutuminen voi olla tärkeää.
Ihmisen sairastumiseen voi vaikuttaa monet tekijät, esimerkiksi raskas kotitilanne ja muutokset työelämässä voivat viedä jaksamisen äärirajoille. Työssäkäyvät ihmiset tarvitsevat sosiaalista tukea ja apua, jotta ongelmat eivät kasaannu ja asiat eivät jää hoitamatta.
Vastaanotolla ihminen kohdataan kokonaisuutena.
- Voimme yhdessä täyttää tarvittavia hakemuksia, käsitellä sairauden tuomia arjen haasteita sekä etsiä tukiverkostoja vaikkapa kolmannen sektorin tarjonnasta.
- Autan laatimaan työstä poissaolojen jaksoille suunnitelmia, jotta tekemätön työ ei kasvaisi.
- Onko tarvittavasti tietoa sairauden kanssa elämisestä? Riittävästi vertaistukea, omahoitomenetelmiä, apuvälineitä jne. Voimme tehdä yhdessä myös ammatillisen kuntoutuksen suunnitelmia sekä työ- ja toimintakyvyn arvioita.
Sosiaalinen elämä joko tukee hyvinvointiamme tai sitten se voi estää pärjäämistä, vaikka ei olisikaan itse sairas. Kokonaistilanteen hahmottaminen on hyvää palvelua ja auttaa heikkojen signaalien havaitsemisessa. Kokemukseni mukaan esimerkiksi perhe- ja lähisuhdeväkivallasta tai puolison päihdeongelmasta ei mielellään puhuta, vaikka se saattaa olla juurisyy erilaisille terveysongelmille. Sosiaalityössä huomioidaan riskejä laajasti.”
Ennakointityö palvelee
”Ennakointityö palvelee, sillä työntekijälle hahmottuu omien mahdollisuuksien polut sekä nykytila.
Työntekijä hyötyy, kun työkykyä saadaan ylläpidettyä.
Työnantajat hyötyvät, kun pystymme ajoissa puuttumaan työkyvyn haasteisiin ja jopa estämään niiden pitkittymistä.
”Mielestäni ei ole olemassa liian varhaista vaihetta hakeutua avun ja tuen äärelle.”
En pidä ”sitten kun” -ajattelusta. Ihminen elää nyt eikä kenenkään intresseissä ole puolikuntoinen lähes viimeisillä voimillaan sinnittelevä työntekijä. Työtä on hyvä mitoittaa kantokyvyn verran ja huolehtia ajoissa siitä, että tehdään tarvittavia muutoksia työn tekemisen ja kuormituksen suhteen, ettei uhkana olisi esimerkiksi liian varhainen työstä pois jäänti tai useat sairauslomat.
Moniammatillinen työryhmä antaa työntekijälle ja työnantajalle enemmän vaihtoehtoja tukea ja tuottaa tarpeisiin sopivia ratkaisuja. Yhteiskunnallisesti hyötyä on siinä, että ihminen pysyy työelämässä, eikä putoa siitä pois tukitoimien puuttuessa tai niiden käytön vähyyden vuoksi. Ehkäisevä työ on taloudellista ja usein aikaisilla interventioilla voi olla suuretkin vaikutukset. Puhumattakaan työntekijän omasta identiteetistä ja minäpystyvyyden kokemuksesta.
Myös työuran alku- ja loppuvaiheessa olevien työntekijöiden tukeminen on tarpeen, jotta työkyky säilyy. Tavoitteena on myös valmiuksien tukeminen siirtyä työelämästä turvallisesti ja mahdollisimman hyvinvoivana eläkkeelle siten, ettei päädy heti perusterveydenhuollon palvelujen piiriin. Työuupumukseen voi sairastua myös työuran päätyttyä.
Mielestäni ei ole olemassa liian varhaista vaihetta hakeutua avun ja tuen äärelle.”