Teksti: Pirten johtava työterveyspsykologi Anne-Maria Kummunmäki
Koronapandemian myötä moni meistä viettää huomattavasti enemmän aikaa kotona kuin tavallisesti. Moni on haaveillut kiireettömästä ajasta perheen kanssa. Kaikille kotona oleminen ei kuitenkaan ole pelkästään rentouttavaa. Mitä tehdä, jos olo onkin ylivirittynyt ja ahdistunut? Mikä auttaa ylivireyteen, kun harrastuspaikat ovat kiinni ja monet odotetut suunnitelmat ja menot ovatkin peruuntuneet?
On normaalia ahdistua epänormaalissa tilanteessa. Haasteena voi olla tällöin oman vireystilan säätely. Palautumisella tarkoitetaan ylivireystilan purkautumista, eli parasympaattisen (rauhoittavan) hermoston aktivoitumista. Parhaiden keinojen kärjessä on edelleen liikunta, mutta myös käsillä tekemisellä, luontoympäristöillä ja tietoisuustaitoharjoittelulla on tutkitusti myönteinen vaikutus mielialaan.
Ylivirittyminen kapeuttaa ajattelua ja ahdistavat asiat saattavat jäädä pyörimään päässä. Tällöin meidän on vaikea löytää vaihtoehtoja ja ajatella luovasti, koska kehomme on ohjelmoitu joko taistelemaan tai pakenemaan. Tähän ohjelmointiin ei kuulu vaihtoehtojen näkeminen, vaan systeemi on keskittynyt vain yhteen ajatukseen. Mitä jos se ajatus on huoli tai pelko? Kuinka tilanteen voi laukaista, jos mieli pyörii vain ahdistavien ajatusten ympärillä?
Kaikki mikä kiihtyy, tarvitsee jarrut. Pohdi, mikä on toiminut sinulla jarruttavana tekijänä. Mikä on laukaissut ylivireyttä aiemmin tai miten olet rentoutunut? Mitä kovempi vauhti, sitä vaikeampaa jarruttaminen on ja sitä kauemmin se voi kestää. Jos sitä vastoin jarruttelemme säännöllisesti, niin vauhtia on helpompi hallita. Tarvitsemme jarruja.
Tietoinen hengitys voi toimia nopeusmittarina, mutta myös jarruna. Hengitys on tahdonalaista, joten sillä voi vaikuttaa suoraan kehon vireystilaan, joka puolestaan vaikuttaa ajatteluun. Fysiologisen tilan muuttuessa huoliajatusten joukkoon voi tulla vaihtoehtoisia ajatuksia ja ajatusten hyväksyntä ja etäännyttäminen on rentoutuneena helpompaa. Tietoista hengitystä voi kehittää tarkkailemalla omaa hengitystä. Yksinkertaisin ohje on laittaa käsi vatsalle ja tarkkailla kuinka se sisään hengittäessä nousee ja ulos hengittäessä laskee, kun hengität rauhallisesti antaen uloshengityksen virrata vapaasti. Harjoitukseen voi yhdistää mielikuvan mielipaikasta tai hetkestä, jolloin on ollut onnellinen niin, että se kihelmöi kehossa.
Koronaan liittyvä ahdistus voi myös nostattaa pintaan aiempia ahdistavia kokemuksia. Tällöin aiempiin kokemuksiin liittyvät tunteet ikään kuin resonoivat tässä hetkessä tuntuvien negatiivisten tunteiden kanssa. Hyvä puoli on, että niitäkin voidaan silloin uudelleen prosessoida eli kirjoittaa omaa tarinaa uudelleen ja kauniimpaan muotoon. Huono puoli puolestaan on, että vaikeidenkin tunteiden on noustava kokemisen tasolle, jotta tarinan uudelleen kirjottaminen on mahdollista. Tämä voi tuntua ikävältä ja raskaalta, mutta vaikeiden kokemusten käsitteleminen on arvokasta ja siihen voi saada apua.
TYÖTERVEYSASIAKKAILLE UUSIA ETÄPALVELUITA
Olemme avanneet työterveysasiakkaillemme 30 minuutin puhelinaikoja psykologille akuutin kriisituen ajatuksella. Aika on psykologista ensiapua varten eli katsotaan, kuunnellaan ja yhdistetään ihmisiä. Tarkoitus on kuunnella ja tukea asiakkaitamme siinä, mikä näyttää toimivan. Olemme avanneet työterveysasiakkaidemme käyttöön myös videovastaanotot, jolloin sairastuminen tai karanteenikaan ei estä psykologin vastaanotolle pääsyä. Meillä on hyviä kokemuksia siitä, kuinka etävastaanotot mahdollistavat uusia harjoituksia niin kotiympäristössä kuin luontopolulla. Lähetteen psykologille voi saada työterveydenhoitajalta tai -lääkäriltä tilanteessa, jolloin omat ”jarrut” eivät enää toimi tai niitä pitäisi vähintäänkin huoltaa. Poikkeustila voi antaa myös poikkeuksellisen mahdollisuuden itsehuoltoon ja omien voimavarojen vahvistamiseen tuleville matkoille.