Teksti: Pirten työterveyspsykologi Jaana Mäki
Poikkeustilanne, rajoitukset ja karanteenit. Hetkessä koronavirus on saanut koko maailman arjessa aikaan muutoksia, jotka koskettavat meistä jokaista. Uutiset ja arvailut tilanteen mahdollisista seurauksista herättävät luonnollisesti ihmisissä erilaisia tunteita sekä pohdintoja erilaisista arjen ratkaisuista. Useille ihmisille ystävien ja läheisten kanssa ajanvietto on yleinen keino vähentää stressiä ja ahdistusta, ja nyt tilanne, jossa kasvokkain tapahtuvia sosiaalisia kontakteja on syytä välttää, on uusi ja vieras. Mielessä on kuitenkin hyvä pitää se, ettei tapaamisten rajoittamisen tarvitse estää toisen ihmisen kohtaamista. Voisiko etätöistä tutuksi tulleiden videopuheluiden välityksellä järjestää ystäväporukan kanssa yhteisen kahvihetken, hyödyntää sosiaalisen median luomia yhteydenpitomahdollisuuksia tai perinteisesti soittaa iäkkäälle sukulaiselle kuulumisia kysyäkseen? Voimme monin teknologian keinoin välttää eristäytyneisyyttä ja syvää yksinäisyyden kokemusta, mutta väistämättä olemme kuitenkin tilanteessa, jossa sosiaaliselta piiriltämme saatava tuki ei ole totutulla tavalla saavutettavissa. On siis turvauduttava toisenlaisiin keinoihin purkaa tilanteen aiheuttamaa stressiä ja ahdistusta.
Voisiko nyt ollakin aika suunnata luontoon, ja antaa luonnon hoivata kuormittunutta mieltämme?
Luontoympäristön merkitys ihmisen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille on tullut ilmi lukuisissa tutkimuksissa viime vuosina. Luonto vaikuttaa ihmisen mieleen ja kehoon osittain automaattisesti eli ilman, että tietoisesti keskitymme näiden hyvinvointivaikutusten edistämiseen. Fysiologisten vaikutusten, kuten verenpaineen ja hengitystiheyden laskun lisäksi luontoympäristö vaikuttaa suotuisasti mieleen muun muassa auttamalla palautumaan stressistä, vähentämällä ahdistuksen tunnetta ja kohottamalla mielialaa. Nämä myönteiset vaikutukset on todettu tapahtuvan myös sellaisilla ihmisillä, jotka eivät koe itseään ”ulkoilmaihmisiksi” tai ”luontoihmisiksi” – luonto hoitaa kaikkia tasapuolisesti ja vieläpä ilmaiseksi. Parhaiten mieli elpyy paikassa, joka saa mielen lumoutumaan. Tällaista paikkaa kutsutaan mielipaikaksi.
Millainen on sinun mielipaikkasi luonnossa? Milloin olet viimeksi käynyt siellä?
Edellä mainittuja hyvinvointivaikutuksia saavutetaan jo luontovalokuvia ja -videoita katselemalla ja luontoäänitteitä kuuntelemalla. Helpoimmin kehon ja mielen kokemaa stressiä voi vähentää esimerkiksi vaihtamalla tietokoneen taustakuvaksi itseä miellyttävän luontoaiheisen kuvan, antamalla taukojen aikana katseen kiinnittyä ikkunan takana näkyvään puistoon, puuhun tai taivaalla lipuviin pilviin, tai selaamalla älypuhelimen valokuvakansiosta kuvia mökkirannasta, metsäretkeltä tai lomamatkalta.
Parhaiten luonto kuitenkin pääsee hoitamaan kuormittunutta, huolestunutta mieltä ja kehoa, kun ihminen hakeutuu sen äärelle. Vaikka omaan mielipaikkaan pääseminen ei olisi tällä hetkellä mahdollista, me Suomessa asuvat olemme onnekkaasti aina kohtuullisen lähellä jotakin luontokohdetta, jonka äärelle voimme hakeutua. Järven ranta, kaupunkipuisto tai metsäympäristö auttavat rauhoittumaan ja jäsentämään sekavia ajatuksia. Jo luontoon hakeutuminen riittää, mutta halutessaan näitä hyvinvointivaikutuksia voi tehostaa erilaisin harjoituksin ja mielikuvin. Voit esimerkiksi etsiä, mikä luonnon yksityiskohta tai maisema voisi kuvata kokemiasi erilaisia tunnetiloja kuten huolta, pelkoa tai rauhallisuutta, ja mielessäsi asettaa tunteesi tuohon luontokohteeseen. Voitko tarkastella tuota tunnetta ja sitä vastaavaa luontokohdetta ensin kauempaa, sitten mennä lähemmäs, kenties koskettaa sitä? Liittyykö siihen jokin ääni, miltä se tuoksuu? Miltä tuntuu kääntää sille selkänsä ja kävellä siitä poispäin, kenties jotakin miellyttävää kohti? Minkälainen luonnon kohta auttaa sinua tuntemaan toiveikkuutta ja lohtua?
Entäpä miltä tuntuu nojata suureen puuhun tai kiivetä ison kiven päälle, ja antaa luonnon siten kannatella itseä ja kaikkia mielessä painavia huolia?
On helpottavaa nähdä rantakivien olevan yhä järkähtämättä omalla paikallaan, kuulla etelästä palaavien joutsenten äänet ja haistaa kevätauringon lämmittämän metsän tuoksut, aivan kuten ennenkin. On huojentavaa todeta, että aivan kaikkea maailmassa koronaviruksen aiheuttama pandemia ei ole muuttanut, ja että voimme tietoisesti hakeutua noiden asioiden äärelle helpottaen siten omaa olotilaamme.