Ismon juttusille pääsevät työterveysasiakkaat, joiden työnantaja on sisällyttänyt ravitsemusterapeutin palvelut tekemäänsä työterveyssopimukseen. Ismo saa virtaa ja pontta, kun pääsee tekemään konkreettisesti jotain hyvää. ”Ravitsemusterapialle on selkeästi tarvetta nykymaailmassa – ruokavaliohoidon hyödyt tiedostetaan entistä paremmin ja ohjauksia ravitsemusterapeutin vastaanotolle tuleekin paljon.”

 

Milloin ravitsemusterapeutille?

Ravitsemusterapeutin vastaanotolle tullaan lääkärin lähetteellä monesta eri syystä. Painonhallinta-asiat sekä niihin liittyvät liitännäissairaudet ovat selvästi suurin asiakasryhmä. Toinen selkeästi kasvava asiakasryhmä ovat suolisto-ongelmista kärsivät.

Ismon vastaanotolla ratkotaan myös erilaisia syömisen ongelmia, kuten valikoivaa syömistä ja tahatonta painon laskua. ”Runsaasti liikkuville riittävä ravinnon ja energian saanti voi olla haaste. Yhdessä asiakkaan kanssa mietitään keinoja, joilla pystytään vastaamaan runsaan energiankulutuksen vaatimuksiin.”

”Selkeissä ärtyvän suolen oireyhtymä -tapauksissa lääkärit ohjaavat potilaan usein ravitsemusterapeutin vastaanotolle. Kolmella neljästä ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivällä FODMAP-ruokavaliosta on tutkitusti apua. Jotkut lähtevät noudattamaan sitä omin päin netistä tutkien, mutta kohtaavat usein haasteita ruokavalion hahmottamisessa ja kokevat, ettei siitä oikein saa koppia. Vastaanotolla ohjaan ruokavalion rajoituskokeilun yksilöllisesti tilanteen mukaan joko suppeammin tai laajemmin. Käytössä olevan ohjausmateriaalin asiakkaat ovat kokeneet selkeäksi. Uudelleenaltistuskokeilut ovat oleellinen osa ohjausta, sillä on tärkeää, ettei ruokavalioon jää tarpeettomia rajoituksia. Vatsavaivoissa ruokavalio helposti vain kapenee kapenemistaan ja lopulta ei uskalla syödä mitään, mikä vain pahentaa tilannetta. Siksi ravitsemusterapeutin apu on usein tarpeen.”

 

Tietoa, tukea ja tekniikoita

”Moni sanoo, että tietää miten pitää syödä terveellisesti. Tietyt kulmakivet toki jokaisella varmasti onkin juurtuneena takaraivoon: esimerkiksi ”kasviksia tulisi syödä reilusti”. Mutta miten sen tekisi käytännössä? Kun ei oikein ehdi, eikä huvittaisi, enkä oikein tykkääkään niistä rehuista. Tämmöisiä asioita mietimme yhdessä asiakkaan kanssa.”

”Tämän sorttisten ongelmien ratkaisussa auttaa se, että olen itse laiska keittiössä. Voimme siis miettiä asiakkaan kanssa, miten oikaista keittiössä, että jäisi aikaa esimerkiksi kitaran soitolle ja muulle mukavalle vapaa-ajan vietolle. Jotta muutos olisi mahdollinen, se ei saa kuormittaa kerrallaan liikaa. Sen takia ruokavalion lisäksi keskustellaan esimerkiksi riittävän unen merkityksestä elämäntapamuutoksessa. Jos on jatkuvasti aivan poikki, eikä nuku riittävästi, ei silloin pysty mitään elämäntapamuutostakaan tekemään. Sitten on niin väsynyt, että se vaikuttaa mielitekoina, ei jaksa pitää itsestänsä huolta, eikä jaksa miettiä eväitä tai kaupassakäyntiä. Ja sitä kautta välillisesti ohjaudutaan huonoihin valintoihin.”

Liikunta otetaan herkästi kärkiratkaisuksi, vaikkei se monelle ole ensimmäiseksi paras vaihtoehto — monella ei ole tarpeeksi resursseja vielä siihen. Kun uni on kunnossa, on virtaa, mieliala on hyvä ja on pystyvyyden tunnetta, on hyvä hetki ottaa liikunta mukaan. ”Hampaat irvessä liikkeelle lähtö ei luultavasti johda pidemmällä aikavälillä pysyvään muutokseen. Ilman muuta, jos kyseessä liikkujaihminen, niin aletaan miettiä jo alkuun, miten liikunta on mukana muutoksessa, mutta jos ei ole oikein koskaan ollut liikuntaharrastusta ja koulussakin vihannut liikuntaa, niin se ei ole ensimmäinen ratkaisu missään nimessä. On älyttömän hyvä, että ihmiset lähtevät liikkumaan, mutta aika harva saa aikaan liikuntarutiinia nollasta sataan.”

Ravitsemukseen ja syömiseen liittyvät ongelmat voivat aiheuttaa negatiivisia tunteita, epävarmuutta ja jopa häpeää. Vastaanotolle voi kuitenkin tulla turvallisin ja rohkein mielin. ”Olen huomannut, että monella on ennakkoluulo, että ravitsemusterapeutin vastaanotolle tullaan toruttavaksi ja haukuttavaksi ja ihan aikuiset ja eläkeikäiset miehetkin ovat sanoneet, että vähän jännittää tulla. Se tuntuu hassulta, vaikka sen ymmärränkin. Meikäläinen on täällä asiakasta varten ja yhdessä pyritään löytämään asiakkaalle toimiva ratkaisu, mikä auttaisi juuri häntä mahdollisimman tehokkaasti, mikä ikinä se tilanne onkaan. Hoitotyyliini ei kuulu kylmä ohjeiden latelu ja kotiin lähetys, vaan tukena oleminen: ja tarkka pohjatyö: elämäntilanne, resurssit, jaksaminen, mieltymykset, rutiinit ja makumieltymykset kartoitetaan ja niistä lähdetään liikkeelle, että saadaan jotain kestävää aikaiseksi.”

 

Aikaa puida ja puhua

Jotta asiakkaan ongelman ytimeen päästäisiin käsiksi mahdollisimman tehokkaasti, on vastaanottoaika yleensä kolmesta vartista tuntiin. ”Se mahdollistaa asiakkaan kohtaamisen. Pelkästään sekin, että rauhassa kuuntelee, mitä asiakkaalla on kerrottavaa, on tosi hyvä pohja lähteä liikkeelle.” Esimerkiksi painoasioissa on useita seikkoja, jotka kaikki osaltaan vaikuttavat tilanteeseen. Tämän vuoksi hoito on yksilöllistä ja kunkin asiakkaan kanssa edetään tarpeiden ja toiveiden mukaan. Yleisesti käydään läpi myös muun muassa sitä, miten syömisen hallinnalla, ateriarytmillä sekä ruokavalinnoilla edistetään tilannetta.

”Toisaalta jos tunnepuolella on merkittävää myllerrystä, se voi olla ratkaisevana tekijänä. Seurantakäynnit ovat usein tarpeen, jotta pystytään työn alle ottamaan yksi asia kerrallaan. Psyykkiseen tuen tarpeeseen on tärkeä saada apua myös muualta, sen alan ammattilaisilta. Tunteet ja myllerrykset elämässä usein linkittyvät toisiinsa ja vaikuttavat syömiseen. Mieliala-asioista, ahmintahäiriöistä, tunnesyömisestä ja vastaavista  voidaan ehdottomasti keskustella ja jotain annettavaa minullakin on niihin, mutta osaamisen ulkopuolelle menevissä asioissa ohjaan asiakkaan hakeutumaan toiselle terveydenhuollon ammattilaiselle.”

Ravitsemusterapiassa ei siis ole kyse pelkästään käytännön ohjauksesta ja suunnittelusta, vaan se kattaa ison kokonaisuuden, jossa asiakkaan kokonaisvaltainen huomioiminen on tärkeää.

 

Ei pikaratkaisuja

Ismo kohtaa usein asiakkaita, jotka ovat asettaneet itselleen nopean aikataulun tavoitteita esimerkiksi laihtumisen osalta. Hän kannustaa heitä ajattelemaan hieman pidemmälle. Tavoitetta ei kannata asettaa liian lyhyen ajan päähän, vaan tähdätä pysyvämpään muutokseen pidemmällä aikavälillä. ”Oleellista ei ole se, mikä laihduttajalla on paino jouluun mennessä, vaan se, mitä se on kahden vuoden päästä. Vastaus eivät ole pikaratkaisut vaan pidempiaikainen suunnitelma! On paljon hyödyllisempää saada paino laskuun esimerkiksi 5-10 kg niin, että se on vielä kahden vuoden päästä poissa, kuin se, että laihdutetaan 25 kg puolessa vuodessa ja kahden vuoden päästä on 30 kg tullut takaisin. Tämä on todella keskeinen asia ja iso haaste, sillä monikaan ei motivoidu siitä, että tavoite asetettaisiin kahden vuoden päähän. Siksi on tärkeää asettaa realistisia välitavoitteita ja tarjota säännöllistä ohjausta.”

”Olemme tapojemme orjia, joten jos tapoja halutaan muuttaa, on sen oltava sopivan hellävaraista, mutta määrätietoista. Ja on hyväksyttävä, että muutos ei tapahdu yhdessä yössä, tai viikossakaan vaan voi viedä pitkänkin ajan.” Muutoksen aikaansaamiseksi on löydettävä kullekin yksilölle toimiva ratkaisu. Jokin asia, mikä on toiselle helppoa ja itsestään selvää, voi olla toiselle todella vaikeaa. Ismo pyrkii aina samaistumaan kunkin asiakkaan tilanteeseen peilaamalla sitä vaikkapa johonkin omaan tilanteensa.

”Itse en juonut 25 vuoteen kahvia, eikä se ollut ongelma, kun ei sitä juonut. Nykyään ei pystyisi päivääkään olemaan ilman, koska olen luonut itselleni uuden tavan juoda kahvia 2 kertaa päivässä. Jos haluaisin luopua siitä, olisihan se hirmu vaikeaa. Toiselle tämän kaltainen asia voisi olla, että alkaisi syömään aamiaisen joka päivä. Asiakkaan kenkiin voi sillä tavalla astua, että miettii jonkun oman tavan kautta asiaa. Esimerkiksi miten voisin nyt luopua siitä kahvista. Se ei käy niin että huomisesta lopetan. Pitäisi miettiä joku itselle sopiva strategia, miten lähden vähentämään. Esimerkiksi vain puoli kuppia 2 kertaa päivässä tai vain 1 kuppi kerran päivässä ja siitä pienin askelin kohti kahvittomuutta.”

”Suolisto-ongelmaisilla usein tilanne on niin paha, että mikä vaan muutos on helppo, kunhan se helpottaa oloa. Jos vaste ruokavaliomuutokselle on merkittävä, sen tekeminen ei tunnu kovin vaikealta. Jos taas kyse on esimerkiksi verenpaineeseen ja kolesteroliin vaikuttaminen ruokavalion avulla, muutoksen tekeminen on vaikeampaa, kun se ei konkreettisesti tunnu missään.”

 

Kuka Ismo?

Ismo on aiemmalta koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri ja toiminut luokanopettajana 10 vuotta. Nykyään Ismolla on takanaan myös ravitsemustieteiden opinnot, terveystieteiden maisterin tutkinto, työterveyshuollon pätevyys sekä useita koulutuksia. Käytäntö, kokemus ja kollegat tuovat lisää oppia jatkuvasti, minkä lisäksi Ismo osallistuu resurssien ja aiheiden mukaan erilaisiin alueellisiin ja valtakunnallisiin koulutuksiin.

Ismolla on entisenä aktiiviurheilijana urheiluravitsemus lähellä sydäntä. Hän onkin mukana Suomen ITF Taekwon-Do-maajoukkueen valmennustiimissä valmentajana, pyrkien siellä omalta osaltaan viemään ravitsemusasioita eteenpäin ja lisäämään tietoisuutta ravitsemuksesta urheilijoiden keskuudessa. Myös painoluokkaurheilun haasteet, kuten kamppailulajien painon veto sekä painonhallintaa vaativissa lajeissa helposti läsnä olevat kehonkuvaongelmat, häiriintynyt syöminen sekä syömishäiriön esiasteet kiinnostavat.

Asiakkaita Ismolla on ollut laidasta laitaan; 1-vuotiaasta 91-vuotiaaseen. ”Parasta tässä työssä on se, kun asiakas vastaanotolta lähtiessä kiittää ja sanoo, että tästä oli hyötyä. Ne ovat niitä hetkiä, minkä takia tätä työtä tekee. Olen saanut mukavasti myönteistä palautetta asiakkailta suoraa ja kierron kautta. Ovat muillekin puhuneet, että ovat hyötyneet. Se on hieno juttu.”

 

Kuva: Timo Pöysäri