Kun pakkasilma ja huoneilma ovat kuivia ja aurinkoa ei juurikaan näy, alkavat kuivan ihon ongelmat nousta esiin. Kenen tahansa iho voi kuivua, mutta erityisesti atoopikoille talvi on ongelmallista aikaa. Mikä atoopikko sitten on? Atopia on yleensä peritty ominaisuus, jonka tuntomerkkejä ovat herkkä iho ja herkät limakalvot. Atopia voi ilmetä ihottumana, allergisena nuhana tai astmana. Huonolla tuurilla atopia-geenit omaava voi saada kaikki näistä, mutta voi myös olla ettei mikään näistä puhkea. Ja vaikka joku puhkeaisikin, niin loppuelämän riesaa oireilusta ei välttämättä tule, vaan oireet saattavat tulla esiin vain silloin tällöin. Atooppista ihottumaa esiintyy  tyypillisimmin talvella ja aurinkoinen kesä taasen voi viedä ihottuman kokonaan pois. Atooppisen ihottuman kulku on siis vaihteleva; välillä vain hiukan kuiva ja välillä taasen kutiseva, punoittava ja tulehtunut.

Talvella ihon kuivuminen ei välttämättä itsessään aiheuta ongelmia, mutta useimmiten kuivuessaan iho myös kutiaa voimakkaasti. Atoopikolla ihon inflammaation eli tulehduksen käynnistyessä kutinaoireet tulevat esiin ja jos iho oireilee runsaasti niin pahimmillaan kutina saattaa aiheuttaa univaikeuksia ja herättää useamman kerran yössä. Tilanteen pahetessa ihoon alkaa ilmaantua kuivia tai vetistäviä läiskiä eli ekseemaa.

 

Miten hoidan kuivaa ihoa?

Ensimmäinen askel kuivan ihon hoidossa ovat perus- ja kosteusvoiteet. Kuivuvalla iholla ihon läpäisyeste (skin barrier) on heikentynyt. Tällöin ihon läpäisyesteen rasvakoostumus on epänormaali ja kosteutta pääsee haihtumaan ihosta normaalia enemmän. Ihon huonontunut läpäisyeste mahdollistaa myös ärsyttävien aineiden  pääsyä syvemmälle ihon kerroksiin ja sitä mukaa ihotulehdus lisääntyy ja kierre on valmis.

Markkinoilla on runsaasti erilaisia perusvoiteita rasvaisista kevyempiin. On yksilöllistä mitä voiteita kenenkin iho tarvitsee. Rasvaisissa voiteissa on enemmän rasvoja, jotka parantavat läpäisyestettä. Perusvoiteissa on myös humektantteja, jotka sitovat kosteutta paremmin ihoon. Talviaikaan tarvitaan rasvaisempia voiteita ja kevättä kohden kevyempiä.

Jos perusvoiteiden säännöllisestä päivittäisestä käytöstä huolimatta ihoon ilmaantuu ekseemaa eli ihottumaläiskiä, voi näille alueille levittää hydrokortisonivoidetta 1-2 kertaa päivässä 1-2 viikon jakson ajan.

 

Paljonko sitten voi käydä suihkussa tai saunassa?

Ennen vanhaan molempien määrää suositeltiin rajoittamaan vain pariin kertaan viikossa, mutta tämäkin on yksilöllistä. Jos esimerkiksi harrastaa paljon hikiliikuntaa, niin hiki on pestävä joka kerta pois, jotta se ei aiheuta ärsytystä ja inflammaation pahenemista. Joka kerta suihkussa käydessä ei kuitenkaan ole tarpeen käyttää pesuaineita. Joskus pesuaineet voi korvata kevyellä kosteusvoiteella ja joskus pelkkä haalea suihku riittää.

Nyrkkisääntönä on, että suihkussa voi käydä aina kun kokee sen tarpeelliseksi. Suihkun jälkeen kannattaa käyttää kosteusvoiteita ja Tuula vinkkaa, että voiteen voi levittää  hieman kostealle iholle. Atoopikoista moni välttelee liikunnan harrastamista, koska hiki lisää ihon ärtymystä ja kutinaa. Toinen Tuulan vinkki koskeekin pukeutumista: ”Pukeutumisessa kannattaa käyttää teknisiä urheiluvaatteita ja talvella kerrospukeutuessa päällimäiseksi kerrokseksi suosittelen puuvillaisia vaatteita, jotka imevät kosteutta itseensä.”

 

Mikäli näillä keinoilla ei pärjää ja iho oireilee edelleen, kannattaa käydä ihotautilääkärillä arvioiduttamassa tilanne. Tarvittaessa lääkäri voi määrätä ihon hoitoon tehokkaampia lääkevoiteita (vahvemmat kortisonivoiteet ja limuusivoiteet) tai esimerkiksi valohoitoa. Varaa aikasi Pirten ihotautilääkäreille joko verkkoajanvarauksen kautta tai soittamalla ajanvaraukseemme (03) 565 64600.

 

Juttua varten on haastateltu Pirten ihotautilääkäri Tuula Puolakkaa.