Ruoat, lahjat, koristelut, kortit, askartelut, leipomiset ja kymmenen muuta muistettavaa asiaa. Ei ihme, että joulunaika on monille stressaavaa.

Stressi syntyy käytännössä silloin, kun itselle asetetut liian korkeat vaatimukset ja olemassa olevien voimavarojen määrä eivät kohtaa. Stressi voi olla psyykkistä tai fyysistä. Psyykkinen stressi tulee usein nopeasti esiin ja sen oireita ovat esimerkiksi ahdistuneisuus, levottomuus, jännittyneisyys ja univaikeudet. Kehollisia oireita voivat olla muun muassa erilaiset vatsaongelmat, päänsärky, sydämen tykytys tai jopa flunssakierre. On tyypillistä, että jouluna koko syksyn aikana kerätty stressi purkautuu ja flunssa iskee juuri silloin.

 

Kohti entistä parempia suorituksia

 

Joulustressi sinällään voi olla myönteinen asia, sillä pienissä määrin stressi vie meitä eteenpäin ja auttaa parempiin suorituksiin. Työterveyspsykologimme Linda Elon mukaan stressin kokeminen on yksilöllistä ja erilaiset suhtautumistavat vaikuttavat siihen, miten kukin sen kokee. ”Stressi voi olla joko positiivista liikkeelle panevaa voimaa tai turhia odotuksia tuova tekijä.” Joulustressin suoriksi syiksi Elo luettelee kiireen, kohtuuttomat vaatimukset, perheongelmat sekä epämääräisen työnjaon suoritettavien askareiden suhteen. Joskus esimerkiksi kaikki askareet kaatuvat tehtäviksi yhdelle ja tällöin kyseinen henkilö saattaa kokea jopa syyllisyyttä siitä, ettei kaikki ole hänen mielestään täydellisesti voimavarojen loppuessa.

Elo kehottaa miettimään, miksi joulu on itselle tärkeää ja merkityksellistä: ”Kannattaa miettiä näkyvätkö nämä itselle merkitykselliset asiat omissa teoissa. Joskus kaikki toiminta voi keskittyä sivuseikkojen huomioimiseen ja oikeasti tärkeitä asioita ei kyetä priorisoimaan”. Hyvä vinkki on esimerkiksi listata kaikki itselle tärkeät asiat joulussa ja samalla miettiä pystyykö joistain asioista luopumaan, jotta listasta tulisi realistinen ja toteutettavissa oleva. Jouluun liittyvät valmistelut kannattaa aloittaa mahdollisimman hyvissä ajoin, jos on mahdollista ja samalla voidaan keskustella työnjaosta muiden kanssa. Elo muistuttaa, että on myös tärkeää luottaa siihen, että kukin tekee omat hommansa omalla tavallaan ja että kukin varmasti tekee parhaansa. Joululahjat voivat myös olla yksi merkittävä stressinaiheuttaja. ”Nykyään joululahjat tuntuvat olevan monille välittämisen mittari ja on aina hankittava jotakin suurta ja kallista. Ovatko lahjat kuitenkaan oikea mittari välittämiselle?”, Elo pohtii.

Jouluisin summataan usein mennyttä vuotta ja erilaiset asiat, kuten menetykset, korostuvat juuri joulun aikaan. ”Jouluna kannattaa tehdä tilaa myös kivuliaille asioille ja toisaalta on hyvä muistaa, että jouluna saa olla mukavaa, vaikka läsnä olisi myös surua. Jokainen joulu on erilainen eikä esimerkiksi sureminen tarkoita automaattisesti, että tämä joulu olisi jotain toista joulua huonompi”. Ikäväkin kertoo välittämisestä ja esimerkiksi haudalla tai vanhainkodilla käynnin voi mieltää osaksi joulun viettoa. Elon mukaan raskaille asioille kannattaa varata pieni hetki, jonka jälkeen voi keskittyä muihin asioihin. ”Joskus mielessä voi olla liian suuria asioita, joita ei välttämättä haluaisi kohdata juuri jouluna, ja silti ne painavat mieltä. Voi kuitenkin varata esimerkiksi ihan vain 15 minuuttia siihen, että miettii ja suree kyseistä asiaa, ja sen jälkeen keskittyy taas positiivisiin asioihin joulussa”.

 

Uusi vuosi ja uudet tavoitteet?

 

Uuden vuoden kynnyksellä monilla on tapana tehdä lupauksia tulevalle vuodelle ja aloittaa esimerkiksi uusia harrastuksia. Joskus muutoksien halutaan olevan radikaaleja ja entisestä pyritään vimmatusti pois. ”Ennen kuin suuntaa uuteen, kannattaa pysähtyä miettimään mikä kuluneessa vuodessa oli mielekästä, missä asioissa tuli onnistumisia, mistä asioista oma arki koostui ja mistä asioista halutaan tulevana vuonna irrottaa. On ihan terveellistä asettaa itselleen tavoitteita, mutta ne kannattaa aina rakentaa olemassa olevien hyvien asioiden päälle, eikä niin, että kaikki toiminta on aiemmasta pois pyrkimistä”.

 

Linda Elon vinkkejä mukavaan jouluun:

 

  • Jouluruokailussa kannattaa pitäytyä joustavuudessa ja antaa itsensä tietoisesti nauttia kaikesta. Jouluna voi syödä hyvällä omallatunnolla eikä muutaman päivän herkuttelu haittaa mitään. Sen jälkeen voi pikkuhiljaa palailla normaaleihin arkirutiineihin.
  • Jouluna priorisointi on tärkeää. Useimmiten ihmiset vastaavat joulun tärkeimpien asioiden liittyvän heidän läheisiinsä ja yhdessäoloon. Ei siis ole ehkä niin vakavaa, jos kattaus ei ole viimeisen päälle tai jos muutamat laatikot on ostettu valmiina kaupasta. Pääasia, että kukin satsaa itselle tärkeisiin asioihin.
  • Uusia asioita kohti kannattaa lähteä myönteisen ajattelun kautta. Uutena vuotena voi miettiä, mitkä merkitykselliset asiat tulevat näkymään omassa elämässä tulevana vuotena ja keinoja, joilla voi mennä niitä kohti.

 

Tullinkulman Työterveys toivottaa kaikille tunnelmallista ja omannäköistä joulun aikaa sekä onnellista uutta vuotta.

Luotu 19.12.2017 Juttua varten on konsultoitu Tullinkulman Työterveyden työterveyspsykologia Linda Eloa, kirjoittaja on markkinointi- ja viestintäassistentti Veera Kirjavainen.